Lisää polemiikkiä: Kyse ei ole siis totuuksista, vaan kysymyksenasetteluista ja ajattelun haastamisesta…
Tällä kertaa pureudutaan siihen mitä taide on tai ainakin yritetään kaivautua syvälle taiteen problematiikkaa…
Lue lisää artikkelista.
Mitä taide on?
Taiteen huomaa yleensä kehyksistä. Taiteen huomaa yleensä siitä, kuinka se kehystetään. Kehystetäänkö taide museoilla? Kehystetäänkö taide konserttisaleilla? Kehystetäänkö taide palkinnoilla? Taiteen institutionaalinen konteksi on monesti taiteen keskeinen tekijä. Tuleeko taiteesta taidetta vasta sitten kun taiteelliset ”akateemiset” meriitit omaava tekee ”taidetta”? Onko kehykset se tekijä, joka tekee taiteesta taidetta, siirtää havainnon tasolta toiselle? Pitääkö taiteen olla institutionaalisesti vahvistettu, jotta etsimme siitä syvempiä merkityksiä, jotta näemme taidetta? Organisatoriset päätökset stabilisoivat taiteen taiteeksi? Arvostatko taidetta taiteena sen takia, että se on jonkun tekemää, se on virallisesti esillä museoissa, tai konserttisaleissa, se on palkittua, sillä on riittävää rahallista arvoa, se koskettaa sinua kokijana, se liittyy omiin tuntemuksiisi, ymmärrät maailmaa paremmin, tai erilailla, sen kautta?
Onko taide havaintomme konkretisoimista? Taideterapiassako yksilö havaitsee omaa ilmaisuaan ja voi täten reflektoida sitä. Siis tekee terapiaa ilmaisemalla havaintonsa ja tarkastelemalla tätä? Toimiiko taide siis keinona tutkia ja opiskella omia tuntemuksiamme ja maailmankuvaamme? Onko taide keino yhdistää sisäinen maailmamme ja ulkoinen reaalinen maailma? Tekeekö taiteen tekeminen ja taiteen kokeminen minästä konkreettista, tekeekö se maailmankuvamme havaittavaksi?
Mitä taide on, miten taide on?
Ajatellaan että ennen taiteella koristeltiin jotakin taiteen keinoin, vahvistettiin taiteesta erossa olevaa ilmaisua. Tämä on mielestäni miten- taidetta. Miten- taide luo, muuttaa, ilmaisee, mutta ei sinällään kerro mitään. Miten- taide tehdään tavallaan sanoman toimeksiantona ja ilmaisu on taidetta, ei sanoma. Mielestäni tämä taide vastaa käsitettä Ars (taito), jolla yleensä tarkoitetaan historiallisesti käsityötaitoa, johon liittyy myös killat, mestarit, kisällit yms. Taidetta oli tavallaan se kuinka (miten) teos yms. tehtiin. Tekniikat, taiteilijan silmä, kompositio, traditio yms. yms. loivat sanomalle kehyksen.
Mitä- taiteessa taas taide on ottanut haltuunsa kaiken, se voi sanoa, se voi käyttää rahaa medianaan, se voi omia tieteen, se voi omia uskonnon jne. jne. Mikään siis ei ole pyhää taiteelle? Mitä- taide voi siis olla kaikkea taiteen mudossa. Tehdäänkö taidetta vain taiteen takia? Mikä silloin määrittää sen taiteeksi, instituutiot, raha, klikkaukset? Tehdäänkö taidetta vain taiteena itsensä takia, vai halutaanko sanoa jotakin, onko se filosofiaa, markkinointia, kaupallisuutta yms? Onko kallis taide parempaa taidetta? Onko Picasson taide parempaa kuin naapurikylän Pertin tekemä taide?
Mitä- taideteos on sanomansa itsessään, se voi ottaa mitä tahansa sanomakseen. Sen arvon määrittää rahallinen arvo, akateeminen taiteellinen arvo, institutionaalinen arvo, tai kokemuksellinen arvo yms. Miten- taideteos on taas periaatteessa sanomaton, se ilmentää sanomaa. Se on esteettinen tapa välittää tai koristaa sanomaa. Sen arvo on sen esteettisessä laadussa.
Miten- taide on siis kärjistetysti ”koristelua” ja mitä- taide sanomaa. Mitä- taiteessa siis tehdään tavallaan taiteeksi taidetta taiteena, tai myyntiä taidetta taiteena, tai mielipidettä taiteena taiteeksi jne. jne. Jos esim. miten- taiteessa tehtiin taiteella jotakin esteettistä, luotiin ilmaisu jollekin, kerrottiin jotakin keskittyen tapaan miten kerrotaan, mitä- kysymysten sijaan. Moderni mitä-taiteilija monopolisoi tavallaan havaitsemisen itselleen ja pitää yllä tätä myyttiä ollakseen taiteilija ja täten tehdäkseen taidetta. Taiteilija tietää siis taiteenkeinoin tavallaan kaikesta kaiken ja on kaikessa oikeassa. Mitä- taide omii siis kaiken itseensä. Miten- taitelija käyttää välineistöä ja taiteellista kykyään antaakseen asialle ilmeen, siis konkretisoi havainnon. Mitä- taide vaati tekijän, taiteilijan. Ei kuten miten- taide, joka on kärjistettynä vain estetiikkaa. Mitä- taide ja esim. taideterapian taide tekee siis ilmaisun itsestä ja omasta havainnosta ja ”itse” voi taas omia mitä vaan… Lähtökohtana on sisäinen tekijä tai kokija ja tuloksen arvo riippuu ulkoisista tekijöistä. Miten- taide on esteettistä, tässä mielessä itsessään siis arvotonta. Mitä siis taide on? Monista teoreettisesta näkökulmista vasta yllä esitelty mitä- taide on ”oikeaa” taidetta ja miten- taide vain käsityötä. Tiedä häntä, kysymys ei ole yksinkertainen ja liittyy keskeisesti koko kommunikaation, yhteiskunnan ja yksilön yhteenliittymisen ongelmiin, joten paljon kysymyksiä on vielä kysymättä. Toivottavasti kuitenkin edes joitakin ajatuksia heräsi jo tässä vaiheessa…
Kaikki ei ole niin yksinkertaista kuin olettaa saattaa… Mitä ”xzrgzxx” väliä on jollain ”zxxfgrd’” taiteen käsitteellä tai sen ymmärtämisellä. Mitä väliä on havainnoinilla ja kommunikaatiolla?
Havaitsetko mitä, miten ja koska?
Kiteyttäen, miten- taide on irti havainnon terapeuttisesta luonteesta: taiteella ja taitelijalla on kyky työstää materiaalia ja taiteellisuus tulee tämän kautta. Miten taide on siis tavallaan esteettisesti reaalinen. Mitä- taide työstää omaa kuvaa omasta havainnostaan taideteoksen kautta. Mitä taiteessa taide on tavallaan minän sijoittamista taiteeseen leimana, taiteen muodosta riippumatta. Tekijä tekee siitä taidetta ja teoksen, ei kuten miten- taiteen teos, joka käsittelee havaitun ja kuvatun? Tämä oli vasta langan pää, mutta jostakin on aloitettava… Retorisia kysymyksiä olkaa hyvät.
