Sumu on mielestäni yksi kauneimmista ja kiehtovimmista ilmiöistä...
Taas olisi uuden valokuvallisen ilmaisun temporaalisen kuunkierron mukaan mitattavan ilmentymän aika. Aiheena aivan ihmeellisen mahtava sumu…
Lisää lueskeltavaa ja katseltavaa artikkelissa.
Sumu on mielestäni yksi kauneimmista ja kiehtovimmista ilmiöistä, ainakin valon fanittamisen näkökulmasta. Sumu tekee parhaillaan ihmeitä: ajattele tila täynnä sateenkaaria, tai näkymä joka täyttyy hennolla kaikki spektrin värit käsittävällä hehkulla. Tai toinen ääripää: sumu vaan on paksua harmaata puuroa, huttua, harmauden harmaus… Sumu on äärimmäisen mielenkiintoinen valokuvaajan kannalta ja valon näkökulmasta. Mietippä tilannetta, jossa on älyttömän paksut pilvet, kosketeltavan tuhti sumu ja revontulia, niin revontulia! No eihän niitä taikatanssijoita näe, mutta se sumu, siis sumu tuo revontulet kaikkialle ympärillesi, se on sinun ihollasi, se on kaikkialla, silmä ei paljoa erota, mutta fiiliksessä on jotain ja kamera näkee sen. Siinäpä sitten mietittävää… Jos ei ylläolevasta jo tullut selväksi: Sumu on äärimmäisen mielenkiintoista ja kiehtovaa…
Eihän sumun kuvaaminen helppoa ole sekään, mutta mikä valokuvaaminen olisi… Osittain samoja periaatteita on tässäkin kun valon kuvaamisessa kts. valon kuvaamisesta, mutta ei se ihan sama juttu kuitenkaan ole, joka kerta oppii uutta ja ymmärtää jotain lisää. Tuo revontuli/sumu kuvahan nyt oli äärettömän haasteellinen ja se varmaan näkykyykin, mutta pääasia, että ”…you get the point…”. Haasteellisia kuvaushetkiä! Uudella kertaa uudet kujeet…
